Portaan pitäjä
Valokuvanäyttely

Hämeen luontokeskus, Tammela
Avoinna 24.5.-31.5. klo 10-18, 1.6.-15.8. klo 10-20 ja 16.-20.8. klo 10-18 
http://www.jyu.fi/~konkkola/photo/portaanpitaja/ 

Markku Könkkölä, ARPS
Puh. työaikaan 014-2603594 ja muulloin 0400-188202

Keskiaikana Tammelan seudulle syntyneestä laajasta Loimon pitäjästä käytettiin uuden ajan alussa nimeä Portaan pitäjä. Se jakautui Tammelan, Jokioisten, Pitkäjärven ja Hirsjärven neljänneksiin ja käsitti nykyisen Forssan ja Jokioisten alueen lisäksi pääosan Tammelan, Someron (ja Somerniemen) ja Ypäjän pitäjistä ynnä Kojonkulman (nykysin Forssaa) Koijärven seudusta.
- Suomenmaa, WSOY 1978

Portaan pitäjä on kolmas oma näyttelyni. Se kertoo Tammelan ylänköseudun luonnosta, luonnon ja perinteen suojelusta sekä muistuttaa siitä, kuinka ainutlaatuinen laaja eteläsuomalainen metsäpaloalue tuhottiin vaikka seudun perinteet luonnonsuojelussa muutoin ovatkin mittavat.

• Hämäläispitäjässä kävi 1630-luvulla käsky, että suomalaiset talonpojat ovat valtakunnassa soveliaimmat taistelemaan Saksanmaalla – ja kuolemaan kuningas Kustaa II Aadolfin puolesta sodassa, joka venyi 30-vuotiseksi. Näiden miesten muistoa kunnioittaen Tammelassa järjestetään vuosittain Hakkapeliittatapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua silloiseen elämään ja työtapoihin.

• Suomalainen maalaismaisema on kokenut monia murroksia viimeisen sadan vuoden aikana, ja vauhti ei tunnu ainakaan hidastuvan. Tilakoot suurenevat, työskentelymenetelmät tehostuvat ja monet tilat jäävät autioiksi tai vain vapaa-aikakäyttöön. Kaikki näkyy maisemassa ja myös luonnonvaraisen lajiston yksipuolistumisena.

• Huoli arvokkaan maalaismaiseman säilyttämisestä on kuitenkin herännyt, ja jotain on saatu aikaankin, mutta tietenkin vain hyvin pienillä alueilla. Riukuaidat, hakalaitumet ja perinteisten karjarotujen säilyttäminen ovat keinoja säilyttää maaseudun ilmettä edes paikallisesti.

• Alkukesällä 1997 Tammelassa roihusi metsäpalo useita päiviä ja satoja hehtaareja yksityismetsää paloi. Mustuneet puut jäivät pystyyn odottamaan kuolemaansa ja tarjoamaan samalla uutta elämää monille hyönteisille. Oli todella sääli, että suurta paloaluetta ei suojeltu. Se olisi ollut säilyttämisen arvoinen aito luonnon koekenttä Etelä-Suomessa. Puuttuiko enemmän rahaa vai tahtoa?

• Saaren kansanpuisto on perustettu vuonna 1932 yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuisto sijaitsee historiallisesti arvokkaalla harjujaksolla, niin sanotulla Tammelan ylängöllä. Kansanpuiston virkistysalueen kokonaispinta-ala on noin 70 hehtaaria, ja sen omistavat yhdessä Forssan kaupunki ja Tammelan kunta.

Olen syntynyt Jämsässä 1960. Jyväskylässä olen asunut vuodesta 1979 eli käytännössä saman ajan kuin olen valokuvannut. Alun mustavalkoisen kauden jälkeen olen kuvannut lähes pelkästään diamateriaalille pääasiassa luonnon kauneutta, mutta myös ihmisen jälkiä - niin hyviä kuin huonojakin. 

Keväällä 1997 minulle myönnettiin Iso-Britannian Kuninkaallisen valokuvausseuran, The Royal Photographic Society:n arvonimi Associateship, lyhennetään ARPS. Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneksi minut valittiin 1984, hallitukseen 1996 ja hallituksen puheenjohtajaksi 5.2.2000.

Olen osallistunut moniin kansallisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin sekä sijoittunut useissa kilpailuissa. Kuviani on julkaistu esimerkiksi monissa lehdissä, kirjoissa ja arjen taiteessa - mainoksissa. Kuviani on välitettävänä neljässä kuvatoimistossa.

Ensimmäinen näyttelyni on Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston tilaama näyttely Lähteiltä sorakuopille. Näyttelyn teemana olivat Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n järjestämien luontoaiheisten yleisökilpailujen kohteet. Näyttelyn voi tutustua WWW:ssä osoitteessa http://www.jyu.fi/~konkkola/luonto/nayttely/ ja Jyväskylässä Ympäristökeskus Kammissa syyskuussa.

Toinen näyttelyni on 20-vuotisjuhlanäyttely - Näin sen näeN. Näyttely koostuu kolmesta pääteemasta: vesi, metsä ja kukat, jotka ovat koko ajan olleet tärkeimpiä kuvausaiheitani. Vesi kaikissa olomuodoissaan pilvistä mereen ja pisarasta jäähän on elämän lähde, mutta siinä samalla se saa aikaan uskomattomia ilmiöitä. Metsä on Suomelle taloudellisesti erittäin tärkeä, ja juuri siksi on unohtunut, että metsä on paljon enemmän kuin puut. Kukat ovat kauniita katsella, mutta valitettavasti niistäkin monet ovat uhanalaisia ihmisen toiminnan vuoksi. Näyttelyn voi tutustua WWW-osoitteessa http://www.jyu.fi/~konkkola/photo/nainsennaen/ tai Kuusamossa Oulangan luontokeskuksessa ja Karhuntassun näyttelytilassa.

Minulla on tällä hetkellä valmiina kolme multivisiota: Metsän lumo, Sieniä Smetanan kera ja Metsä huutaa! Kuka vastaa?. Niissä kuvat muodostavat musiikin kanssa elävän kokonaisuuden. Luonnosta, matkailusta ja valokuvauksesta olen pitänyt monia kuvitettuja esitelmiä sekä kirjoittanut useita artikkeleita lehtiin ja kirjoihin.

Luottamustehtäviä valokuvauksen ja luonnonsuojelun alalla:

• Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2000.
• Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n hallituksen jäsen (vastuualueena Internet ja apurahat) vuodesta 1996.
• Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja vuosina 1993-1996.
• Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n varapuheenjohtaja vuosina 1994-1996, 1998- ja Natura 2000 -projektivastaava.
• Keski-Suomen luonto -lehden toimituskunnassa vuodesta 1993.
• Jyväskylän kameraseura ry:n puheenjohtaja vuonna 1997.
• Finfoton Kopiosto-rahaston apurahatoimikunnassa vuodesta 1996.
• Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuustossa vuodesta 1999.
• Luovan valokuvauksen yhdistys ry:n hallituksessa vuonna 1999.
• Monen valokuvakilpailun tuomaristossa.